Elisan blogikirjoitus

Opiskelua 10 min yhdessä, 50 min itsenäistä opiskelua, 10 min yhdessä

 Monilla mielenterveyskuntoutujilla on vaikeuksia saada tehtyä asioita. On vaikea lähteä kauppaan, vaikea saada aloitettua siivous, vaikea käydä suihkussa ja vaikea suorittaa muitakaan kotiaskareita. Minulla vaikeimpia tässä listassa on suihkussa käynti ja siivous. Joku heitti tänään idean Inspiksessä, että tuota otsikossa mainitsemaani 10–50-10 min sääntöä voisi kokeilla myös em. kotiaskareisiin yms. Minä ainakin haluan kokeilla. Itse asiassa olen sellaista miettinytkin itsekseni, mutta en ollut päässyt niin pitkälle, että miten sen voisi toteuttaa. Nyt sekin on keksitty.

Reilu vuosi sitten klubitalo Fontana aloitti virtuaalisen klubitalotoiminnan netissä, kun fyysinen toiminta oli lopetettava korona-pandemian takia. Aluksi olin ahdistunut ja peloissanikin: miten minä pian 60-vuotias poropeukalo sinne selviäisin ja oppisin käyttämään sitä. Ohjaajat opastivat eivätkä hermostuneet tyhmistäkään kysymyksistä. Pian operoin virtuaalisesti kuin vanha tekijä. Olin ja olen edelleen erittäin tyytyväinen, että uskalsin mukaan. Osallistumiseni virtuaaliklubitalon toimintaan on huomattavasti aktiivisempaa kuin fyysisen klubitalon. Siihen on useita syitä:

– ei ole kotoa lähtemisen vaikeutta, voi herätä vaikka pari minuuttia ennen klo yhdeksää, niin ehtii aamukokoukseen vielä, kaikki se, mikä pitää tapahtua ennen kuin voi lähteä kotoa, ahdistaa jo pitkänä listana, että lähtemisestä ei vaan tule mitään (suihku, pukeutuminen, aamupala…)

– tulen ymmärretyksi ja minua ymmärretään paremmin, koska tulkkaus molemmilla kielillä on kokouksissa itsestään selvää (onhan se toki fyysisellä klubitalollakin)

– minun on vaikea keskittyä, jos ympärillä on hälinää, virtuaaliklubitalossa hälinää ei yleensä ole

Virtuaaliklubitalosta puuttuu fyysinen kosketus ja läheisyys sekä spontaanit keskustelu- ja juttutuokiot. Nekin ovat tärkeitä. Myös ns. talon töitä ei voi toteuttaa virtuaalisesti: laittaa koko yhteisölle ruokaa, siivota klubitalolla, perata kukkapenkkejä jne.

Kun joskus voidaan taas palata uuteen normaaliin koronapandemian laannuttua, toivon, että virtuaaliklubitalo ei kuitenkaan ainakaan kokonaan lakkaa olemasta. Minä ainakin tulen tarvitsemaan sitä.

Toivon Sinulle juuri sellaista kesää kuin Sinä tarvitset

Elisa